Eipä anna kovin vakuuttavaa kuvaa, kun ensimmäisen päivityksen jälkeen blogissa ei tapahdu puoleentoista kuukauteen mitään. Ikävä kyllä pääsykokeisiin lukeminen vei kaikki voimat, mutta nyt kirjalliset kokeet on ohi ja heinäkuun alussa ollaan viisaampia tulevaisuuden suhteen.
Ahdistun viettäessäni perjantai-iltaa kotona, vaikka aamulla odottaa junamatkailua ja huomenna illalla juhlimista ystävien kanssa. Silti tuntuu todella dorkalta olla KOTONA perjantai-iltana, kun aurinkokin vielä paistaa. Harvemmin sitä tuntee olonsa yksinäiseksi, mutta tänään kyllä. Onneks huominen tuo helpotusta!
Tämän illan oonkin kuluttanut miettimään jälleen kerran elämän suuria kysymyksiä siitä, mitä, miten, millaista elämää ja kenen kanssa haluan viettää. On tullut selattua niin koiranpentu-ilmoitukset kuin hakattua päätä seinään, kun hyvät miehet on kuolleet sukupuuttoon. No täältä kotoa ne nyt ainakaan ei tuu perjantai-iltana hakemaan, mutta oikeestihan mä aina oon jossain liikenteessä ja ei niitä tunnu muuallakaan näkyvän. Mitä vanhat piiat tekee perjantai-iltaisin? Haluaisin joskus hetkellisesti sukeltaa mun työkaverin elämään, koska en pysty käsittään mitä se tekee vapaa-ajallaan. Se kieltäytyy kuitenkin aina (harvoista) työpaikan juhlista, mutta en vaan voi nähdä sitä missään liikenteessä itekseenkään. Ihan todella haluaisin tietää miten sellasen viiskymppinen vanha piika saa aikansa kulumaan, kun kakskymppinen ei meinaa saada yhtä perjantai-iltaakaan kulumaan!
Huomisen helpotusta odotellessa ja Helpon elämän (uutta) alkua tehdessä mukavaa viikonloppua tuoreille ylioppilaille ja muillekin! Täällä istuu yksi vähemmän tuore ylioppilas.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
